Metsästys ja uskonnot, osa II

Juutalaisuus



Juutalaisuuden suhde metsästykseen on teologiselta kannalta periaatteessa sama kuin kristittyjen, mutta siihen sisältyy myös omia erityispiirteitä. Kosher-teurastus (yksinkertaistettuna: avataan veitsellä eläimen kaulavaltimo ja annetaan veren valua mahdollisimman tarkkaan pois) on hieman haasteellista metsästyksessä, paitsi käytettäessä ansoja ja verkkoja. Vanhassa Testamentissa mainitut puhtaat villieläimet ovat kuitenkin hyväksyttäviä elintarvikkeita (5Moos 14:3-26).

Monet rabbit läpi historian ovat suhtautuneet metsästykseen varauksellisesti.  Metsästystä urheiluna ei pidetä sallittuna, mutta ravinnon ja turkisten hankintana tietyin ehdoin kyllä. Myös vaarallisten eläinten poistaminen katsotaan yleensä sallituksi.

Hieman sarkastinen juutalainen sanonta sanookin suurin piirtein näin: ”on enemmän metsästettyjä juutalaisia, kuin metsästäviä juutalaisia”.



Islam



Koraanin ja Sunnan mukaan muslimin moraalinen vastuu ei koske vain hänen vanhempiaan, sukulaisiaan ja naapureitaan, vaan ulottuu kaikkiin ihmisiin, eläimiin sekä kasveihin. Eläinten metsästys vain huvin vuoksi on kiellettyä. Samoin kiellettyä on esimerkiksi hakata hedelmäpuita tai muita kasveja, jos se ei ole välttämätöntä.

Islamin käsitys puhtaista ruuista (halal) ja rituaaliteurastuksesta ovat pitkälti yhtenevät Juutalaisuuden kanssa. Myös metsästysrajoituksia on samoista syistä. Tulkintoja ja koulukuntia on useita ja ohjeita on laadittu erittäin tarkoiksi. Esimerkiksi Shafi‛i – koulukunnan mukaan (vapaasti käännettynä) riista, jonka on tappanut nuoli tai metsästyksessä käytetty eläin, on luvallista syödä, jos ei metsästäjä itse ole sokea.  Jos eläimen tappoi nuoli, sen voi syödä vain jos kuoleman aiheutti leikkaava kärki, eikä nuolen paino. Mutta jos riistan tappoi metsästyksessä käytetyn eläimen paino, niin liha on silti laillista syödä.

Islamin sisällä on monia koulukuntia ja lukuisia ristiriitaisiakin tulkintoja, myös metsästykseen liittyvissä asioissa.



Hindulaisuus



Metsästys on laajalti hyväksytty hindujen keskuudessa. Noin kolmannes hinduista on kasvissyöjiä, mutta enemmistö käyttää lihaa. Heillä on myös jumalia ja jumalattaria, jotka suoraan liittyvät metsästykseen, kuten jumala Shiva, joka on kauriin metsästäjä.



Buddhalaisuus



Maallikkobuddhalaiset sitoutuvat noudattamaan viittä ohjetta (panca-sila). Ensimmäinen ohje kuuluu: ”Tulee pidättyä tuottamasta vahinkoa muille eläville olennoille”.

Ensimmäinen ohje kattaa siis kaikki olennot ihmisistä eläimiin. Monet buddhalaiset ovat vegetaristeja tai vegaaneja, vaikka Buddhan opetuksen mukaan lihan syöminen ei kuitenkaan tuota huonoa karmaa, ellei kyseistä eläintä ole teurastettu juuri syöjää varten. Dalai Lamakin syö lihaa, kuten monet muut tiibetiläiset. Tiibetin buddhalaiset voivat ostaa lihaa, mutteivät voi tilata sitä, koska silloin se voitaisiin tappaa juuri heitä varten. Tätä kiellettyä työtä hoitavat useimmiten paikalliset muslimit.

Tämä moraalinen voimistelu saattaa tuntua meistä länsimaisista ihmisistä hiukan erikoiselta, mutta monet meistä toteuttavat juuri samanlaista moraalia. Kaikki se mitä ei haluta ajatella ulkoistetaan ja ilman tunnon tuskia ostetaan lihaa siististi muovipaketissa marketin hyllyltä.

Ohjeella on siis myös merkitystä elinkeinoa valitessa, joten esimerkiksi metsästäjän, sotilaan tai teurastajan ammatti ei sovi buddhalaiselle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti