Klikkaa kuva suuremmaksi |
Klikkaa kuva suuremmaksi |
Eläinoikeusyhdistys Fauna valehtelee tai ainakin johtaa
tahallaan ihmisiä harhaan. Käydäänpä tämä heidän julkaisema ja levittämä ”Eläimet
maalitauluna – metsästyksen kritiikkiä” – esitteensä läpi kohta kohdalta hieman
syvällisemmin.
Väite:
Metsästyksen tarkoitus ei nykyään ole ravinnon hankinta. Se
on harrastus kiireisen arkipäivän vastapainoksi. Se on tärkeää yhteisöllisyyden
ja sosiaalisten suhteiden muodostumiselle. On kuitenkin olennaista kysyä, saako
ihminen ilokseen aiheuttaa eläimelle kärsimystä?
Fakta:
Metsästyksen perimmäinen tarkoitus on nyt ja aina ollut
ravinnon ja raaka-aineiden hankinta. Suomen noin 311.000 metsästäjälle kertyy
vuosittain 5,9 miljoonaa pyyntipäivää (v. 2010). Riistasaaliin lihatuotto oli
noin 12 miljoonaa kiloa, joista hirvieläinten osuus oli 10,3 miljoonaa kiloa.
Riistasaaliin laskennallinen arvo oli 83 miljoonaa euroa, josta hirvieläinten
osuus oli 61 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi metsästys on arvokas harrastus, jonka virkistysarvoa
laskettaessa katsotaan sen yleensä olevan noin 60 % saaliin kokonaisarvosta,
liha-arvon ollessa noin 40 %. Tällä laskentakaavalla pelkkä metsästyksen
vuosittainen virkistysarvo olisi noin 125 miljoonaa euroa. Metsästyksellä on
siis taloudellisesti merkittävää virkistysarvoa ja sitä kautta mitattavat
terveysvaikutukset.
Lisäksi metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on
luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vuonna 2010 metsästäjät saivat
saaliikseen 164 200 supikoiraa ja 54 200 minkkiä. Metsästäjät harjoittavat
maillaan myös säännöllistä riistan ruokintaa, ovat perustaneet useita
lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet
tuotantokäytössä olleita soita. Nämä toimet hyödyttävät riistan lisäksi koko
luonnon monimuotoisuutta.
En tunne ketään metsästäjää, joka ilokseen tuottaisi
eläimille kärsimystä. Tarpeettoman kivun, kärsimyksen ja tuskan tuottamisen
kieltää myös eläinsuojelulaki. Tämän vuoksi metsästäjät ovat luoneet Metsästyksen eettiset periaatteet, joita he yleisesti noudattavat.
Väite:
Kulttuuria ja perinteitä ei ole oikein käyttää selityksenä
eläinrääkkäykselle. Jännittäviä elämyksiä saa varmasti ilman pyssyäkin. Eläimiä
voi mennä ”metsästämään” kameralla. Hyvin onnistunut luontokuva viihdyttää
pitkään.
Fakta:
Osoittaa varsin kieroutunutta ja luonnosta vieraantunutta
ajattelua väittää metsästystä eläinrääkkäykseksi. Kuolema tai tappaminen ei ole
itsessään hyvä tai paha, se on välttämätöntä ja toivottavaa. Metsästää ja tulla
metsästetyksi on luonnollinen osa villien luonnonvaraisten eläinten elämää. Kaiken
elämän tärkeä tehtävä on lopulta joutua elämää ylläpitäväksi ravinnoksi. Ilman
tätä loistavaa kiertokulkua ei olisi elämää ollenkaan, ei ihmisiä, eläimiä,
eikä kasveja.
Monet metsästäjät harrastavat luonnossa liikkuessaan myös
valokuvausta ja heillä on muitakin jännittäviä harrastuksia. Ja hyvä näin!
Väite:
Metsästystä perustellaan myös taloudellisin seikoin:
esimerkiksi hirvieläinten metsästystä selitetään usein metsätaloudelle koituvilla
tuhoilla. On kuitenkin syytä kysyä, voiko eläinkantoja pienentää vain sen
takia, että eläinten alkuperäiset asuinalueet on hävitetty ja tilalle istutettu
puupeltoa? Jos ihminen on valmis hyväksymään puupellot, tulisi myös tästä
metsätalouden muodosta koituvat haitat hyväksyä. Maailmaan kuuluu muitakin
eläimiä kuin ihminen.
Fakta:
Itse en perustele metsästysharrastustani metsätaloudellisin
perustein. Metsästyksellä on kuitenkin erittäin suuri merkitys
hirvieläinkantojen kurissa pitämiseen. Ylisuurista hirvieläinkannoista aiheutuu
yhteiskunnalle merkittäviä kuluja liikenneonnettomuuksien, sekä maa- ja
metsätaloudelle aiheutuneiden menetysten muodossa. Hirvieläinten metsästys on
tarkkaan säädeltyä ja sitä suoritetaan kestävän kehityksen periaatteella. Hirvi
ei ole uhanalainen, vaan elinvoimainen laji Suomessa.
Väite:
Eläimet tappavat elääkseen, toisin kuin ihminen. Mitä
todennäköisimmin esimerkiksi hirvi kärsii suden sitä saalistaessa. Sudelle
hirvenliha on kuitenkin elinehto, toisin kuin ihmiselle se ei enää sitä ole.
Fakta:
Kyllä ihminenkin syö elääkseen. Ihmisen luonnolliseen ja
terveelliseen ruokavalioon liha kuuluu tärkeänä osana. Liha on aina ollut
kaikkein arvostetuin elintarvikeryhmä. Riista ei ole tavallista lihaa, ei
luomua, vaan monin verroin parempaa, siis puhtaampaa ja luonnollisempaa
ravintoa.
Riistaeläin saa elää luonnollisen hyvän elämän ilman ihmisen
hyväksikäyttöä. Metsästäjän tarjoama kuolemakin on helpompi ja nopeampi,
luonnossa kun pedot syövät elävältä, eikä terveydenhoitopalveluita ole
tarjolla. Lihansyöjälle, joka ihminen luonnollisesti on, riistan liha on
moraalisesti kestävin vaihtoehto.
Väite:
Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on eniten metsästäjiä koko
Euroopassa. Noin 300 000 metsästäjää tappaa noin kaksi miljoonaa eläintä
vuodessa ja lisäksi useat tuhannet eläimet jäävät haavoittuneiksi.
Fakta:
Suomi on perinteinen metsästysmaa ja väkilukuun
suhteutettuna olemme lähellä Euroopan kärkeä, väite on kuitenkin valetta.
Eniten väkilukuun suhteutettuna metsästäjiä on Irlannissa (350.000 metsästäjää,
4,2 miljoonaa asukasta -> 1:12). Kyproksella (45.000 metsästäjää, 0,8 miljoonaa
asukasta -> 1:17) on suhteessa hieman enemmän metsästäjiä kuin meillä. Suomi
(311.000 metsästäjää, 5,4 miljoonaa asukasta -> 1:17) sijoittuu siis
Euroopan kolmanneksi tässä vertailussa. Kolmas sija on kuitenkin kunnioitettava
saavutus ja perustunee pitkään metsästysperinteeseemme, harvaan asutukseen ja
monipuolisiin metsästysmahdollisuuksiin.
Tuhansien eläimien väitetty haavoittuminen on täysin hatusta
vedetty tieto. Kaikki tuntemani metsästäjät noudattavat Metsästyksen eettisiä periaatteita.
Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä
poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien ja suurpetojen
jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden
suurpetojen karkottamisessa. Tämä on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä.
Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki
aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti