Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen noin 311.000 metsästäjälle kertyy vuosittain 5,9 miljoonaa pyyntipäivää (v. 2010). Riistasaaliin lihatuotto oli noin 12 miljoonaa kiloa, joista hirvieläinten osuus oli 10,3 miljoonaa kiloa. Riistasaaliin laskennallinen arvo oli 83 miljoonaa euroa, josta hirvieläinten osuus oli 61 miljoonaa euroa.

Virkistysarvoa laskettaessa katsotaan sen yleensä olevan noin 60 % saaliin kokonaisarvosta, liha-arvon ollessa noin 40 %. Tällä laskentakaavalla pelkkä metsästyksen vuosittainen virkistysarvo olisi noin 125 miljoonaa euroa. Metsästyksellä on siis taloudellisesti merkittävää virkistysarvoa ja sitä kautta mitattavat terveysvaikutukset.

Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vuonna 2010 metsästäjät saivat saaliikseen 164 200 supikoiraa ja 54 200 minkkiä. Metsästäjät harjoittavat maillaan myös säännöllistä riistan ruokintaa, ovat perustaneet useita lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet tuotantokäytössä olleita soita. Nämä toimet hyödyttävät riistan lisäksi koko luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa on noin 200 metsästysmatkailua tarjoavaa toimijaa. Useimmat näistä yrityksistä tarjoavat lisäksi majoitusta, ruokapalveluita ja muita ohjelmapalveluja kuten kalastusmatkailua. Nämä yritykset ovat usein perheyrityksiä ja työllistävät tyypillisesti 1-3 päätoimista työntekijää.

Viimevuosina metsästäjien riistanhoitomaksu on tuottanut vuosittain noin 9.330.000 €, lisäksi veroluontoisina maksuina metsästäjiltä peritään maksuja ampumakokeista, metsästäjätutkinnosta, hirvieläinten pyyntiluvista, VHF-luvista, aseluvista ja metsästysluvista valtion alueille.

Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Tämä on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.

Metsästäjien vapaaehtoisesti talkoilla suorittama riistakolmiolaskenta on ollut mukana nostamassa suomalaista eläintieteellistä tutkimusta maailman huipulle. Riistakolmioaineistoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 20 ja yleistajuisia kirjoituksia ja raportteja noin 100.

Kertausharjoitusten väheneminen vuosi vuodelta on johtanut tilanteeseen, jossa suurin osa reserviläisistä ei pääse harjoittelemaan hänelle määrättyä sodanajan tehtäväänsä. Sadattuhannet metsästäjät auttavat omalta osaltaan toiminnallaan maanpuolustuskykyä, hioen ja kehittäen monia reserviläisille tarpeellisia taitoja.

Metsästyksellä on erittäin suuri merkitys hirvieläinkantojen kurissa pitämiseen. Ylisuurista hirvieläinkannoista aiheutuu yhteiskunnalle erittäin merkittäviä kuluja liikenneonnettomuuksien, sekä maa- ja metsätaloudelle aiheutuneiden menetysten muodossa.

Metsästyksen tuottamia rahavirtoja ei koskaan ole täysin selvitetty, mutta välittöminä sekä välillisinä veroina ja työpaikkoina varustehankinnoista, polttoaineista, metsästysmaiden vuokrista jne. muodostuu väistämättä satojen miljoonien eurojen vuosittaiset virrat.